Kuntoutusblogi

Maaliskuu 2025

Kuntouttava hoiva -seminaari Kutken asiantuntijoiden yhteisenä ponnistuksena

Kuntoutuksella ja kuntouttavalla työotteella voidaan edistää ihmisen toimintakykyä, elämänlaatua, hyvinvointia, itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta elämän kaikissa vaiheissa. Kuntouttavaa hoivaa on mahdollista toteuttaa vielä silloinkin, kun kaikki muut hoidolliset toimenpiteet on jo käytetty.

Taustaa

Julkinen keskustelu hoiva-alan haasteista ja ongelmista vilkastui runsaat neljä vuotta sitten. Tällöin me kuntoutusalan edustajat päätimme, että hoivakeskustelussa olisi ’desimaalien’ lisäksi tarpeen keskittyä myös kuntoutumista ja omatoimisuutta tukevan työotteen huomioimiseen kuntoutujan toimintakyvyn, elämänlaadun ja itsemääräämisoikeuden edistämiseksi. Syntyi idea ’Kuntouttava Hoiva’ -seminaarista, jonka valmistelimme toteutuvaksi ’Hyvä Ikä’ tapahtuman yhteydessä Kutke ry:n (Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys) ja Expomarkin yhteistyönä. Koronapandemia kuitenkin aiheutti seminaarin peruuntumisen vuonna 2020, eikä kahden vuoden välein pidettävän Hyvä Ikä -tapahtuman yhteydessä vielä seuraavallakaan kerralla ollut edellytyksiä saada alan ammattilaisia liikkeelle. Pidettyämme ideasta sitkeästi kiinni, seminaari toteutui vihdoin syksyllä 2024 entisestään jalostuneempana Kutke ry:n Gerontologisen/geriatrisen kuntoutuksen toimikunnan perustamisen jälkeen ja liittyessä mukaan järjestelyihin.

Kyseinen Kutken gerontologinen/geriatrisen kuntoutuksen toimikunta koostuu monialaisista iäkkäiden kuntoutuksen ja hoidon asiantuntijoista eri puolelta Suomea. Mukana on hyvinvointialueiden ja alan korkeakoulutuksen asiantuntijoita sekä pitkän linjan ´kutkelaisia´. Gerontologisen/geriatrisen toimikunnan jäsenten taustat ovat laaja-alaisesti geriatriassa, hoitotieteessä, psykologiassa, gerontologiassa ja fysioterapiassa.

Iäkkäiden kuntoutuksen kehittäminen asiantuntijoiden yhteinen tavoite

Gerontologisen kuntoutuksen peruslähtökohtana on vanhenemisilmiön laaja-alainen ymmärtäminen sekä geriatrinen ja gerontologinen osaaminen. Tutkimuksen avulla on opittu ymmärtämään sekä perintötekijöiden että ympäristötekijöiden yhteyksiä vanhenemisilmiöön sekä niiden yhteisvaikutuksia. Gerontologisessa kuntoutuksessa tulee aina huomioida yksilön elämänhistoria ja yksilöllinen elämänvaihe erityispiirteineen. Käsitteenä gerontologinen kuntoutus pitää sisällään lääketieteellisen kuntoutuksen, elämänhallinnan, voimaantumisen, kasvu- ja oppimisprosessin, sekä auttamistoiminnan. (Pikkarainen 2013.)

Omatoimisuutta tukevassa kuntouttavassa työotteessa toteutuu gerontologisen kuntoutuksen periaatteet. Sen tulee olla yhteinen toimintatapa koko työyhteisössä ja se edellyttää kaikkien sitoutumista samoihin tavoitteisiin. Perimmäisenä tarkoituksena on kannustaa kuntoutujaa toimimaan mahdollisimman itsenäisesti, omia voimavarojaan ja toimintakykyään hyödyntäen. Konkreettiset ja kuntoutujalle merkitykselliset tavoitteet ovat kuntouttavan työotteen keskiössä. Säännöllisen ja järjestelmällisen kirjaamisen avulla voidaan arvioida kuntouttavan työotteen vaikuttavuutta. (Siira ym 2021; Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017.)

Kutken Gerontologinen/geriatrinen toimikunta nimesi Kuntouttava Hoiva -seminaarin paneelikeskusteluun edustajakseen Sari Arolaakson. Sari on ikäosaamisen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa ja aiemmin hän on työskennellyt fysioterapeuttina ikääntyneiden fysioterapiassa ja kuntoutuksessa. Väitöskirjatutkijana (Oulu yo, GeroNursing Centre) hän selvittää ikääntyneiden prekliinisiä liikkumisongelmia ja niihin liittyviä tekijöitä sekä miten liikkumisongelmiin voidaan vaikuttaa pelillisillä ratkaisuilla. Seuraavaksi Sarin mietteitä Kuntouttava hoiva -seminaarista ja paneelikeskusteluun osallistumisesta.

Kuntouttava hoiva ei ole sirkustemppuja vaan yhdessä tekemistä

Kuntoutukselle on aina paikkansa -otsikolla Hyvä Ikä -messujen Kuntouttava Hoiva -seminaarissa puhui Geriatrian professori Esa Jämsen. Esan ajatukset vahvistivat ajatusta siitä, että kuntoutus on merkityksellistä vielä elämän loppuvaiheessa. Usein kaikki hoidolliset toimenpiteet on jo kokeiltu ja käytetty eikä uusia enää ole lisätä. Tuossa vaiheessa kuntoutuksella on vielä mahdollisuus voida vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Toimintakyvyn arvioinnin tärkeyttä opetuksessa korostaessani minulle on usein sanottu, että ”mitä sitä enää siinä vaiheessa mitään toimintakykyä arvioimaan, kun on jo niin huonossa kunnossa”. Olen tuota joutunut usein pohtimaan ja perustelemaan ja tullut aina siihen tulokseen, että siinä vaiheessa arviointi vasta tärkeää onkin! Arvioinnilla pystymme selvittämään, mitkä ovat henkilön omat voimavarat ja mihin hän itse vielä kykenee osallistumaan ja missä hän tarvitsee apua. Puheenvuorot ja keskustelut seminaarissa vahvistivat omaa näkökulmaani siitä, että toimintakyvyn arvioinnilla ja omatoimisuutta tukevalla toiminnalla ja kuntouttavalla työotteella on aina paikkansa.

Kuntouttava hoiva -seminaarin aiheena oli kuntouttava työote, kuntouttava hoitotyö, kuntoutumista edistävä hoitotyö, kuntouttava hoiva, toimintakykyä tukeva toiminta, millä käsitteellä sitä missäkin yhteydessä sitten kuvataankaan. ”Elämä koostuu kohtaamisista – voiko iloa tuottaa. Kuntouttava vanhustyö – voimisteluliikkeitä vai arjen oivalluksia.” Tällä otsikolla minulta pyydettiin taannoin puheenvuoroa erääseen tilaisuuteen ja tuossa otsikossa mielestäni kiteytyy kuntouttavan hoivan ydin. Se ei ole sirkustemppuja, erillisiä, irrallisia toimia. Se on jokapäiväistä, tavoitteellista, yksilöllistä tekemistä, jossa huomioidaan ihmisen oma elämäntarina. Kuntouttavaa hoivaa suunniteltaessa on tärkeää huomioida ihmisen oma elämän tarina, yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä asiat, jotka jokaisen omassa elämän tarinassa ovat merkityksellisiä, esimerkiksi kuvataide, musiikki, liikunta, käsityöt, runot, kirjallisuus, urheilu… Usein ihmisen oman elämän tarina hukkuu diagnoosin, hoitotoimenpiteiden ja hoivayksikön vuorokausirytmin taakse.

Kuntouttava hoiva -seminaarin puheenvuoroissa nousi esille gerontologisen kuntoutuksen laaja-alaisuus, sosiaalinen kuntoutus ja sosiaaligerontologinen osaaminen. Usein ikäihmisen tilanne voi ehtiä mennä jo niin solmuun talouden, mielen, yksinäisyyden, alkoholinkäytön tai jonkin muun tekijän vuoksi, että sitä on haastavaa lähteä purkamaan. Meillä tulee olla tarjolla mahdollisuus matalalla kynnyksellä kysyä, hakea apua silloin kun oman elämän tarinassa alkaa olla liikaa tummia värejä. Seminaarin puheenvuorot peräänkuuluttivat myös mielenterveyskuntoutuksen tarpeellisuutta ja siihen liittyvän osaamisen vahvistamista. Ennakointi, riittävän aikainen riskitekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen nousi niin ikään esille.

Paneeliin osallistuminen oli hieno kokemus ja suuri kunnia. Paneelissa kanssani oli keskustelemassa Juhani Wikström, Professori, neurologian erikoislääkäri, Heikki Hiilamo, Sosiaalipolitiikan professori, Päivi Topo, Vanhusasiavaltuutettu ja Esa Jämsen, Geriatrian professori.

Tarvitaan uskallusta tehdä ja ajatella uudella tavalla

Nyt juuri pitäisi olla rohkea ja tehdä asioita uudella tavalla, eikä tyytyä tavanomaiseen, ajatuksella ”näin on tehty aina ennenkin”. Olemassa olevat resurssit tulee käyttää järkevästi kuntoutujien ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kutken Gerontologisen/geriatrisen kuntoutuksen toimikunta pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan ikääntyvien kuntoutuksen ja kuntouttavan hoivan edistämiseen ja uudistamiseen. Tähän tarvitaan monialaista asiantuntijuutta ja yhteistyötä.

Kirjoittajat

Sari Arolaakso, TtM, väitöskirjatutkija, erityisasiantuntija, Lapin AMK
Heidi Siira, TtT, yliopistonlehtori, post doc-tutkija, Oulun yliopisto, GeroNursing Centre

Kutke ry, Gerontologisen/geriatrisen kuntoutuksen toimikunnan jäsenet

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Joulukuu 2024

Unohtuuko kuntoutumisen mahdollisuus?

Joistakin sairauksista ja vammoista toipuminen voi viedä pitkään, vuosiakin, mutta sairauden kokemuksen ei silti tarvitse leimata loppuelämää.

Tieteellisissä tutkimuksissa etsitään selityksiä pitkittyneille oireille eri sairaustiloissa, kuten pitkäkestoisessa COVID19-taudissa tai lievän aivovamman jälkeisessä pitkittyneessä oireilussa, ja työkyvyttömyyden kriteerit ovat tarkastelun alla. Terveydenhuollon ja sosiaalivakuutusjärjestelmän keskipisteenä tulee kuitenkin olla kuntoutumisen mahdollisuus, ei sairauden loppumattomuus.

Oletus on, että sairastuneen näkökulmasta toipuminen on paras näkymä. Jos sairastunut kuitenkin kokee oireensa kyseenalaistetuksi, on mahdollista joutua sairausidentiteetin omaksumisen tielle, joka voi viivyttää kuntoutumista.

Terveydenhuollon tehtävä on avata toipumisen ja kuntoutumisen näköala ja antaa tukea ja hoitoa silloin, kun toipuminen ei toteudu odotetusti. Työhön, vaikka osa-aikaiseenkin, rohkaiseminen on keskeinen osa tukemista, koska työ on terveystekijä, joka antaa onnistumisen kokemuksia ja yhteisöllisyyttä. Kuntouttajien tehtävä on ohjata arjen kuntouttavaan toimintaan ja tavallisen elämän sisältöön ohjattujen kuntoutuskäyntien jälkeen.

Aivoja koskevissa sairauksissa ja vammoissa on hyvä muistaa vaurion korjautumisen, muovautuvuuden potentiaali. Jos oireiden koetaan lisääntyvän sellaisessa tapauksessa, jossa vaurio lähtökohtaisesti ei ole etenevä, tulee puuttua muihin taustalla vaikuttaviin hoidettaviin tekijöihin. Taustalla voi olla unen riittämättömyyttä, liikunnan vähäisyyttä tai perinteisiä sydän- ja verenkiertosairauksien riskitekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat aivoterveyteen. Näihin tekijöihin puuttumalla voidaan ehkäistä myös uupumista ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia.

Muistetaan kuntoutumisen mahdollisuus pitkittyneissäkin oireissa, se on sekä

yksilön että yhteiskunnan kannalta kestävä näkökulma.

Susanna Melkas

KUTKE ry:n hallituksen puheenjohtaja

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Toukokuu 2022

Vaikuttava kuntoutus säästää rahaa – Kuntoutustoimijoiden verkosto: Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu

Kuntoutukseen tulee panostaa, sillä hyvin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus säästää tulevaisuuden menoja. Vaikuttava kuntoutus vahvistaa ihmisten osallisuutta, terveyttä, arjessa pärjäämistä ja työ- ja toimintakykyä sekä nostaa työllisyysastetta. Kuntoutuksella on myös keskeinen merkitys parantumattomasti sairaan ja pysyvästi vammautuneen elämänlaadulle. Siksi Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, ehdottaa yli 100 kuntoutustoimijan verkosto.

Vaikuttava kuntoutus alkaa ajoissa, on määrältään sopiva asiakkaan tarpeisiin ja perustuu asiakkaalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä ei takaa kaikille kuntoutujille mahdollisuutta päästä kuntoutukseen ajoissa tai saada riittävästi palveluita tarpeeseen nähden.

Siksi Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, joka takaa pääsyn kuntoutukseen tietyssä määräajassa, ja edistää vaikuttavaa kuntoutusta. Asiakkaalle sopivimman palvelukokonaisuuden mahdollistaa yhteistyö sote-palveluiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja kuntoutusyritysten välillä.

”Moni meistä pystyy jossain elämän vaiheessa parantamaan kuntoutuksen avulla omaa elämänlaatua ja toimintakykyä tai ehkäisemään vakavampia ongelmia. Samalla kuntoutus on yhteiskunnan näkökulmasta taloudellisesti järkevä sijoitus. Kuntoutustakuu tarvitaan varmistamaan mahdollisimman suuri hyöty niin kuntoutusta tarvitsevalle kuin yhteiskunnallekin.” vetoaa KUVEn puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Anssi Kemppi Eläkeliitosta.

Vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutus säästää rahaa

Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi myös huomattava kustannus yhteiskunnalle. Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan tehokkaasti ehkäistä näitä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Kuntoutusverkoston ehdottaman kuntoutustakuun ydin on, että ihminen saa mahdollisimman ripeästi tarvitsemaansa palvelua.

Kuntoutus on vaikuttavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi masennuksen tai ahdistuksen tehokas hoito tuottaa 2,3–3 kertaisena takaisin siihen sijoitetun summan. Samoin säästää ikääntyneiden arkikuntoutus, jonka on havaittu lisäävän laatupainotettuja elinvuosia paremmin kuin tavanomainen kotihoito ja kuntoutus. Kuntoutuksella voidaan myös tukea iäkkään osallisuutta ja ehkäistä hoivan tarvetta. Kustannuksiin nähden suurin säästö saadaan työkyvyttömyyseläkkeen ehkäisemisestä.

”Työkyvyttömyyseläke aiheuttaa noin 50 000 euron vuosittaiset kustannukset. Eli vaikka fysioterapiaa tarvittaisiin kokonaisen vuoden verran viikoittain, maksaisi se silti alle 4000 euroa. Jos tällä pidetään henkilö kiinni työelämässä, vuosittainen nettosäästö on noin 46 000 euroa henkilöä kohden. Yhden eläkkeen ehkäisemisellä maksaa siis 12 vastaavaa kuntoutusjaksoa. Ei tarvitse ”onnistua” kuin joka kymmenennen kohdalla, ja siltikin kuntoutukseen kannattaa investoida.” korostaa KUVEn varapuheenjohtaja, johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.

Kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, joka kestää toisilla läpi elämän ja toisilla vain lyhyen aikaa. Tuloksellisen kuntoutumisen varmistamiseksi on tärkeää, että hyvinvointialueet liittävät järjestöjen kuntoutuspalvelut ja tuen osaksi kuntoutuksen kokonaisuutta heti toimintansa alusta lähtien.

Kuntoutusviikko nostaa esille kuntoutuksen merkityksen

Sekä päättäjien, palveluohjaajien, terveydenhuollon ammattilaisten että asiakkaiden täytyy saada tietoa kuntoutuksen hyödyistä ja erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista. Nopea kuntoutukseen pääsy on avainasemassa.

Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n koordinoiman Kuntoutusverkoston (KUVE) toimijat nostavat esille kuntoutustakuun tarpeen ja tarjoavat tietoa kuntoutuksen merkityksestä. Kuntoutusviikolla 30.5.–3.6.2022 jaamme tutkittua tietoa kuntoutuksesta joka päivä sosiaalisessa mediassa. Voit osallistua Kuntoutusviikon ajan keskusteluun sosiaalisessa mediassa, omissa verkostoissasi tai Kuntoutussäätiön järjestämillä Kuntoutuspäivillä 2.-3.6.

Jaa omia kuntoutukseen liittyviä kehitysideoitasi, huomioitasi, kokemuksiasi tai toiveitasi. Keskusteluun voi osallistua kuka tahansa, sillä jokaisen äänellä on merkitystä!

puheenjohtaja Anssi Kemppi, Kuntoutusverkosto (KUVE), anssi.kemppi@elakeliitto.fi, puh. 040 7257 143

varapuheenjohtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutusverkosto (KUVE) riikka.shemeikka@kuntoutussaatio.fi, puh. 044 781 3102

KUVE on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön vaikuttajaverkosto, joka toimii kuntoutujan aseman parantamiseksi. Verkostoon kuuluu yli 100 järjestöä ja muuta kuntoutuksen toimijaa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Huhtikuu 2022

Työelämän ja rakenteiden murroksessa yhteistä ymmärrystä rakentamassa

Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen (KUTKE ry) ammatillisen kuntoutuksen toimikunta kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisista asioista. Toimikunta on monialainen. Jäseniä on julkiselta, yksityiseltä ja järjestötoimijoista.

Ammatillisen kuntoutuksen rakenteissa, toimeenpanoon vaikuttavassa yhteistyössä ja sisällöissä muutostahti on juuri nyt kova – ja rapatessa roiskuu. Toimintamme ytimessä on rohkea ja tasa-arvoinen keskustelu näistä roiskeista. Opimme jatkuvasti toisilta ammattilaisilta ja voimme jakaa tietoa yli hallinnonrajojen. Jokainen toimikunnan jäsen tekee ammatillisen kuntoutuksen työtä, mutta hyvin eri konteksteissa. Yhteisen keskustelun avulla saamme moninäkökulmaisemman kuvan kustakin pohdittavasta asiasta ja ilmiöstä. Tätä monialaista näkemystä on voinut hyödyntää omassa työssään.

Toimikunta kokoontui vuoden 2021 aikana seitsemän kertaa.

Vuoden aikana

tutustuimme tutkimukseen: Elinikäistä osallistumista vai elämää työ edellä? Kolme skenaariota ihmislähtöisistä työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluista 2030.
meille esiteltiin Työkykyohjelman Työkyvyn tuki -koulutusta.
kävimme läpi kokemuksia työterveyshuollon päätöksellä tehtävästä työkokeilusta, työhön kytkeytyvästä varhaiskuntoutusmahdollisuudesta ja kokemuksia yhden työpaikan työkyvyn tuen -toiminnasta.
keskustelimme työllisyyden kuntakokeilun käynnistymisestä

TE-toimiston arjen ja asiakastyön näkökulmasta.

tutustuimme Työkykyohjelman toimeenpanoon, pohjoismaiseen TE-palvelumalliin ja kuntoutuksen uudistamisen toimeenpano-ohjelmaan.
kävimme läpi Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeen toteutumista, kuntoutusverkoston (KUVE) toimintaa ja tutustuimme Kelan 55Plus valmennukseen.
meitä keskustelutti työllisyyden kuntakokeilun asiakastyön käynnistymisen vaikeudet sekä työkyvyttömyyseläke - ja työeläkelakien mukaisen ammatillisen kuntoutuksen hylkypäätökset.

KUTKE ry:n ammatillisen kuntoutuksen toimikunta on kokoontunut jo muutaman vuoden ajan verkkokokouksiin, koska toimimme eri puolilla Suomea. Monipaikkakuntaisuus tuo lisätietoa ammatillisen kuntoutuksen alueellisista eroista. Verkkokokoukset ovat olleet oiva tapa kokoontua ja pystymme näin pitämään lyhyehköjä kokouksia tasaiseen tahtiin. Tapaamisissamme on sama rakenne: kokoonnumme yhdessä ennalta sovitun teeman äärelle ja alustajana toimii jokainen vuorollaan tai kutsumme tapaamiseen ulkopuolisen vieraan. Esityksen jälkeen puimme asiaa moninäkökulmaisesti ja monin eri äänenpainoin. Yksinkertaisesti mielenkiintoista ja voimaannuttavaa!

Jos kuntoutuksen asiat kiinnostavat, tervetuloa mukaan Kutke ry:n toimintaan! Tarkemmat ohjeet löytyvät Kutke ry:n verkkosivustolta kutke.fi

7.4.2022 Kutke ry:n ammatillisen kuntoutuksen toimikunta

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Blogi-kirjoitukset pdf-muodossa:

Himaan! >>>

Kuntoutusta koronan jälkeen >>>

Päivä Toimintakykykeskuksessa >>>

Onko lähtökohtasi ipse vai idem? >>>

Heikkouteni on vahvuuteni, sanoi kuntoutuja >>>

Ammatillinen kuntoutus edistäjänä >>>

Erityispätevyys on monitieteistä >>>

* * *