Puheenjohtajan palsta

 

Helmikuu 2020

TYÖ ON TERVEYSTEKIJÄ

 

Onko kuntoutuja kipujen, unettomuuden ja masennuksen vyyhdissä, mikään lääke tai toimenpide ei tunnu auttavan, sairauspoissaolo pitkittyy? Ammatillinen kuntoutus voi kääntää tilanteesta uuden puolen esiin: voisiko työ oikein annosteltuna ollakin paras lääke? Työpaikka, jossa joku odottaa, jossa saa onnistumisen kokemuksia, voi kokea yhteisöllisyyttä, saada sosiaalisia kontakteja. Jos olisi työpaikka, jossa kelpaa sellaisenaan kuin on, omine rajoitteineen, väsyvänä ja välillä erehtyvänä.

 

Kipukuntoutusta, psykiatrista kuntoutusta, unettomuuden terapiaa ja kaikkia muitakin lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja tarvitaan, mutta tarvitaan myös työn tunnustamista keskeiseksi terveystekijäksi.  

Harmillisia ovat tapaukset, joissa onnistunut työkokeilu ei ole johtanut työllistymiseen. Työikäisen kuntoutuksessa heikko lenkki voi olla oma työpaikka, jos työnantaja riittävän tuen puutteessa ei pystykään tarjoamaan mielekästä väylää takaisin työelämään.

 

Työnantajia ei pidä syyllistää, eivätkä työnantajat voi selvitä urakasta yksin. Työkyky ja työpanoksen vaatimus eivät nykyisellään kohtaa optimaalisesti: työnantajilla pienin työkyvyn yksikkö on usein yhden henkilön kokopäiväinen työpanos, kun taas toimintarajoitteisen tai kuntoutuvan työntekijän näkökulmasta työkykyä on välillä mitattava pienemmillä yksiköillä. Tarvitaan alustoja, joilla saadaan kysyntä ja tarjonta entistä joustavammin kohtaamaan. Työnantajille tarvitaan helppokäyttöisiä, konkreettisia työkaluja toimintarajoitteisen työllistämiseen (esimerkiksi palkkatuki entistä joustavammin ehdoin).  

 

Jo lääkinnällisen kuntoutuksen alussa on hyvä ymmärtää, että jokaisella kuntoutuksella on oma kaarensa. Ei elinkaari vaan kuntoutuskaari, joka on vaihtelevan pituinen, mutta josta jo aloittaessa tiedetään, että jossakin vaiheessa ohjattujen kuntoutuskertojen on tarkoitus päättyä ja korvautua luonnollisesti arjen kuntouttavilla toimilla – joka voi olla esimerkiksi osa-aikainen työhön paluu.

Vain näin pystyy yhteiskunta täyttämään kunnialla kuntoutustehtävänsä ja vastaamaan patoutuneeseen kuntoutustarpeeseen. Tässä tehtävässä auttavat myös digitaaliset kuntoutusratkaisut ja muu kuntoutusteknologia. Kuntoutus on dynaaminen ja ajan hermolla oleva erikoisala.

 

Kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittämisen yhdistyksellä eli KUTKE:lla riittää työsarkaa, ei vähiten tulevien sote-ratkaisujen takia. Kuntoutuksen ammattilaiselle tai kuntoutuksesta muuten kiinnostuneelle KUTKE ry tarjoaa, paitsi korkeatasoista koulutusta ja julkaisumahdollisuuksia (Kuntoutus-lehdessä ja International Journal of Rehabilitation Research -lehdessä), myös ainutlaatuisen forumin verkostoitumiseen kuntoutusalan toimijoiden kesken.

 

Tervetuloa mukaan KUTKE ry:n toimintaan!

 

Susanna Melkas

KUTKE ry:n hallituksen puheenjohtaja (2020-)

ylilääkäri, neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori

HUS Neurokeskus, Helsingin yliopisto

susanna.melkas@hus.fi

 

 

Aiemmat puheenjohtaja-blogit:

KUTKE kotisivut pj-palstat 2019 >>>

KUTKE kotisivut pj-palstat 2016-2018 >>>

KUTKE kotisivut pj-palstat 2013-2015 >>>